maanantai 19. tammikuuta 2009

Back to the basics!

Kuluneella viikolla oli ohjelmaa mukavasti. Koirat oli tiistaista torstaihin hoidossa tuttavan luona, kun kävimme Teresan kanssa Helsingissä tuulettumassa. Pihka oli sopeutunut hoitopaikkaan paremmin, vaikka se oli sille ihan eka kerta. Viskillä oli taas tullut kaikenmoisia sijaistoimintoja stressistä. Viski nyt vaan on sellainen "hermoilija". Kiitokset Sannalle koirien hoitamisesta!

Lauantaina pakkasin koirat autoon ja otettiin suunta kohti Valkeakoskea. Siellä pidettiin sunnuntaina Novascotiannoutajat ry:n nome-valmennustiimin ensimmäinen treenikerta. Pihka lähti mukaan turistiksi ja hoiti ansiokkaasti katseenvangitsijan roolia. Pihka sai myös hyvää sosiaalistamistreeniä, kun se joutui kohtaamaan toisia koiria uudessa ympäsristössä, eikä Viski ollutkaan sen turvana. Porukan nuorimpana se kyllä tiesi paikkansa ja alistui muille koirille. Näitä tilanteita meidän täytyy hankkia lisää, jotta nuorikko saa rohkeutta ja uskallusta kohdata muita koiria, sekä uusia tilanteita itsenäisesti.

Viskin kanssa otettiin osaa sunnuntain nome-koulutuspäivään. Paikalla oli myös kaikki muut 9 tiimiin valittua koirakkoa ja toistakymmentä immeistä kuunteluoppilaana. Harvoin näkee noin paljon tolleriosaamista yhtäaikaa areenalla. Treenarina ensimmäisellä kolmella kerralla toimii Esa Valkonen. Päivä alkoi reilun kahden tunnin juttutuokiolla treenaamisesta, koiran koulutuksesta ja paikalla olleiden koirakoiden pikku ongelmista syntyneistä keskusteluista. Tämän jälkeen pääsimme vihdoin tositoimiin pellolle. Keli suosi kevyellä pakkasella ja hienoisella lumisateella.

Päivään sisältyi neljä harjoitetta. Ensimmäinen oli lyhyehkö piilosta heitetty markkeeraus. Toisena samaan paikkaan heitetty markkeeraus, johon lähetyspaikkaa siirrettiin vähän kauemmaksi. Tässä harjoitteessa testattiin myös luoksetuloa siten, että koira kutsuttiin puolesta matkasta takaisin ja palkkioksi tuli markkeeraus vastakkaiseen suuntaan. Tämän jälkeen nouto ensimmäiseen markkeeraukseen. Kolmas harjoite alkoi markkeerauksella ojan taakse starttipistoolilla motivoiden. Nouto siihen. Harjoitus jatkui seuruutuksella, jonka puolessa välissä tuli markkeeraus uudelleen samaan paikkaan laukauksen kera. Tämä jätettiin hautumaan siksi aikaa, kun noudettavaksi tuli pellon toiselta reunalta damipyssyllä ammuttu ykkkönen huomattavasti pidemmälle matkalle. Nouto siihen pellon poikki ja sitten vielä muistinouto edelliseen markkeeraukseen. Viimeisenä tehtävänä oli muistinouto, jossa dami jätettiin pellolle ja sain itse valita matkan jonka päästä dami haetaan. Vaikeutta tähän tehtävään haettiin valitsemalla lähetyslinja siten, että koiran reitti kulki suoraan edellisen tehtävän "päältä" paikasta, johon dameja oli nakeltu jo kymmenelle koiralle. Viski suoriutui päivän tehtävistä ihan ok. Ei mitään huippusuorituksia, mutta kelvollinen pohja lähteä rakentamaan tulevaa. Ja ehkä positiivisimpana asiana äänekkyyden väheneminen. Volyymiä oli käännetty kaakosta pari pykälää ja se selvästi rauhoittui tehtävien välillä paremmin, kuin viime kaudella.

Kaikkinensa sunnuntai oli antoisa treenipäivä ja pari ahaa-elämystä jäi kotimatkalle mutusteltavaksi. Esalle kiitos erittäin selkokielisestä kouluttamisesta! Perusasioiden hiominen ja niiden varaan tukeutuminen lienee se lyhin tie hyvään nome-suoritukseen, joten perusasiat kunniaan!

Tänään käytiin sitten vähän treenaamassa "uusin eväin". Viskille otimme eilisen kaltaisia suoritteita ja Pihkalle hakua. Saatiin Pihkalle ihan ensimmäisen kerran sellainen hakuruutu, jossa se kaytti hienosti vainua ja kattoi koko ruudun haullaan. Makeeta!
~J

torstai 8. tammikuuta 2009

Riistatreeniä pakkasessa

Kävimme tänään treenaamassa nomea kirpeässä pikku pakkasessa. Asteita oli reilut parikymmentä ja kuten alla olevista kuvista näkyy tassuja meinasi välillä palella itse kenelläkin. Varikset meni heti koviksi koppuroiksi, eikä sekään helpottanut treeniä. No tulipahan käytyä. Ihan heti ei tarvitse tuollaisella säällä uudelleen lähteä.
Viskille otin perusjuttuja. Pienen haun ja yhden linjalle lähetyksen. Halusin nähdä miten se käyttäytyy riistan kanssa ja palauttaa ne. Kuten arvaus olikin haku toi nopeasti 3 varista talteen. Viimeiseksi jätin hankeen piiloon kaivetun ohjausriistan, joka sieltä löytyikin pitkähkön lähihaun jälkeen. Mistä lie johtunut tuo pitkähkö etsiskely. Oliko keli niin kova, että vei tuoksut mukanaan vai jäikö ne hankeen - en tiedä. Se oleellisin anti oli kumminkin kivat palautukset, jotka viime vuonna vielä ajoittain tökki. Mukava oli huomata myös, ettei kuukausi sitten suoritettu kastraatio ole vaikuttanut riistaviettiin mitenkään.

Pihkan kanssa otimme motivoidun hakuruudun, jossa oli 4 varista. Kävin ensin täyttämässä ruudun ja sitten hain Pihkan mukaan autosta. Kävimme yhdessä kunniakierroksen ristojen luona ja palasimme lähetyspaikalle. Hetken rauhoittumisen jälkeen lähetin Pihkan hakuun. Kolme varista otimme talteen nopeasti ja lopetimme siihen. Sen verran taisi kohmeiset varikset tai kokemattomuus haitata Pihkan työtä, ettei se tänään kantanut riistoja kovinkaan nätisti. Vastapainoksi mieltä lämmittää Pihkan erittäin vauhdikkaat palautukset, jotka tosiaan tulee perille asti. Otimme lopuksi vielä motivoidun muistinoudon, joka oli tehtävänä erittäin helppo Pihkalle. Lopetin treenin ja vapautin koiran ja yllätys yllätys, se ampaisi suoraan ruutuun jääneelle varikselle ja palautti sen. Hyvä muisti näköjään...

Kuvien ottoon treenin aikana ei kädet riitä, joten tyydyimme poseerauskuviin tällä kertaa. Mahtaa koirat tykätä meikäläisestä, kun joutuvat takamukset jäisessä kentässä palelemaan ja isäntä opettelee järkkärin käyttöä...








keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Tästä se alkaa...

...nimittäin ensimmäisen blogin kirjoittelu. Kirjoittelen jatkossa tänne koiraharrastuksen mukanaan tuomista pienistä ja suurista tunteista. Niitä varmasti riittää jatkossakin. Menneeseen en tohdi niin enää palatakaan, sillä sen puimiseen menisi pitkähkö tovi. Todetaan vain Irwinin sanoin, että kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan.

Alkaneen vuoden tavoitteista sen verran, että Viski jatkaa harrastamista laajalla lajikirjolla. Nomessa olisi tarkoitus suoriutua alokasluokasta avoimeen ja saada sellaista tiettyä rutiinia niin koiran, kuin ohjaajankin tekemisiin. Tokossa tavoitteena on TK2 koulutustunnus ja pääsy KSTK:n joukkueeseen SM-kisoihin. Mejässä Viski saa toteuttaa itseään ja edetä ilman suurempaa harjoittelua. Uskaltaako siitä JVA:sta vielä haaveillakaan...? Ja agilityssa jos saatasiin se ensimmäinen startti, niin siinähän sitä olisikin. Ja tämä kaikki sillä ehdolla, että Viski pysyy terveenä ja nauttii harrastuksista kuten tähänkin asti. Pihkan kanssa opetellaan elämisen perustaitoja ja nautitaan nuoruudesta. Jospa ne taipparit saataisiin kuitenkin läpi ja vaikkapa tokostartti ihan kokemukseksi. Niin ja on sen verran "nätti" tuo meidän neiti, että pitäähän sitä parissa näyttelyssä päästä pyörähtämään. Siinäpä sitä taitaa ollakin.

Laitan kuvat koirista ja jatkan blogityökalun opettelua. Jospa tänne saataisiin vähän selkeyttä ja kaikki oleellinen info koirista lähiaikoina.

~J