tiistai 24. maaliskuuta 2009

Riistaa ja Talvinomea

Viime viikko harrastettiin nome-hengessä riistojen kanssa. Viikkoon mahtui kolmena päivänä riistatreeniä ja sunnuntaina kävimme Viskin kanssa Mäntän Talvinomessa. Mäntässä joukkuekavereina hääri Muusa ja Anna avossa, sekä Rasmus ja Päivikki alossa. Pihka oli seuraneitinä viikonloppureissulla, mutta pääsi viikolla pitkästä aikaa riistan makuun. Kahtena päivänä treenasimme Pihkalle hakua. Toinen treeni oli maan kaatopaikalla avoimessa ja kovassa maastossa. Tuollaisessa maastossa haasteeksi paljastui Pihkan vauhti. Nenä ei pysy vielä moisessa vauhdissa mukana ja haku tapahtuu silmillä. Pihka kävikin morjestamassa montaa multaista maamöykkyä. Varmaan variksiksi niitä luuli. Tulihan sieltä hausta pari vaakkuakin ylös, mutta lopetimme haun motivoituun onnistumiseen. Jatkossa teemme harkat peitteisempään maastoon ja laitamme vaakut/damit piiloon, jotta nenän käyttö tehostuu. Toisena päivänä tehtiinkin hakutreeni metsämaastoon ja siellä olikin tekeminen jo sitten ihan erilaista. Vauhtia oli edelleen, mutta nyt nenä oli myös mukana haussa. Pihka käytti mukavasti tuulta apunaan ja haeskeli vaakut mallikkaasti tuulta vasten nousten. Neljä riistaa ylös mukavien palautusten kera. Siihen oli hyvä lopettaa.
Viskin kanssa treenattiin linjoja maan kaatopaikalla. Alku oli aika aika hankalaa, vaikka mielestäni harjoitteen ei pitänyt olla liian vaikea. Matkaa n. 30 metriä ja ohjaukset motivoituja avustajan toimesta. Riistako lie kuumentenut koiraa vai mikä, mutta jouduimme ottamaan useamman yrityksen, ennen kuin saimme suoran linjan riistalle. Palautukset ja luovutukset olivat sitten positiivinen yllätys, ne toimi tällä kertaa. Tuo ohjaus tuntuu olevan meille sellainen työläs opeteltava. No hinkataan pala palalta, jospa se siitä. Toisena riistapäivänä oli Viskilläkin hakua. Siellähän se meni vanhasta muistista mukavasti töitä tehden ja hyvin aluetta kattaen. Hakumaastossa oli runsaasti toisten koirien hajuja, joten sitä taustaa vasten olen hakuun hyvin tyytyväinen. Palautukset tuli kaksi suoraan käteen ja kaksi pyytämällä. :(
Kolmannen treenipäivän teemana oli molemmille markkeeraukset. Sen verran äänekästä oli molempien touhu, ettei kumpikaan päässyt vaakkuja noutamaan. Teresa viskoi ja minä toimin noutajana. Viskille tämän ei pitäisi olla enää mitenkään uutta, mutta Pihkalle se sitä on, ja sen kanssa palataan markkeerauksiin vasta tuonnempana. Muistia harjoitetaan muilla keinoin siihen asti.
Mäntässä oli sitten sunnutaina Talvinome ja Viski osallistui alo-luokkaan Siipiveikon joukkueessa. Positiivista suorituksessa oli Viskin rauhallisuus ennen omaa suoritusta. Odottelimme ihan koealueen vieressa ja vaikka laukaukset kuuluivat ja koirien työskentely näkyi Viskille, ei se kuumentunut tuosta ollenkaan. Hakuruudun reunalla tuli ensimmäiset piippaukset, mutta sain silti lähetettyä koiran äänettömästi suoritukseen. Haku oli tehokasta ja riistat nousivat spontaanisti ylös. Koiran stressi purkaantui sitten palautuksissa. Varis tuli mallikkaasti käteen asti, mutta fasaanit ja kyyhkyt putosivat suusta pari metriä ennen minua. Meillä ei treeniriistana ole muuta kuin variksia, mutta ei sen pitäisi moista aiheuttaa. Haun jälkeen mentiin markkeerauksiin, jotka olivat helppoja Viskille. 2 ykkösmarkkerausta laukausten kera, joskin taas samat ongelmat palautuksissa vaivana. Lyhyehkö ohjaus meni ihan ok, loppumetreillä Viski ohjautui tosin viereiselle uralle löytäen kuitenkin lokin. Viskistä näkee, että tuollaiset suoritukset on itsessään sille "helppoja". Nyt täytyy miettiä miten saadaan suoritukseen mukaan myös rento ja rauhallinen ote, jotta toiveet alo-1 tuloksesta alkavan kauden nome-kokeista on realistisia. Tulevana lauantaina käydään vielä hakemassa kisatreeniä OSN:n Hankinomesta. Sen jälkeen jäädään odottelemaan virallisia kokeita.
Ja osuihan lauantaille sopivasti agilitykilpailut Siilinjärvellä. Teresa ja Viski ottivat osaa kahteen kisaan, joista molemmista tuloksena hyllyt. No kisakokemusta karttui ja sitähän ei saa muuten, kuin kilpailemalla.
Ei kai tässä auta muu kuin laittaa leuka rintaan ja suunnata kohti uusia pettymyksiä... ;)
~J

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti